Helsingin sopimuksen allekirjoittaminen; Venäjän ja Ruotsin välinen rauha 1812:ssä ja sen vaikutus Suomen tulevaisuuteen

Vuoden 1812 Helsingin sopimus oli merkittävä käännekohta Pohjoismaiden historiassa. Se lopetti pitkäaikaisen Venäjän ja Ruotsin sodan, joka oli riivannut aluetta vuosikymmeniä. Sopimuksen allekirjoittaminen Helsingissä 5. syyskuuta 1812 merkitsi myös Suomen historiaa muuttaneen kehityksen alkua.

Tämän sopimuksen takana olivat monimutkaiset poliittiset ja strategiset motiivit. Napoleonin sodat ravistelivat Eurooppaa, ja Ruotsi joutui yhä heikompaan asemaan. Venäjä puolestaan oli vahvistunut ja pyrki laajentamaan vaikutusvaltaansa pohjoiseen.

Sopimuksen keskeinen osa koski Suomen siirtymistä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Ruotsi luopui Suomen hallinnasta, mutta Venäjä lupasi säilyttää Suomen autonomian ja ruotsinkielisen oikeusjärjestelmän. Tätä lupausta ei kuitenkaan täysin pidetty, sillä Venäjä alkoi pikku hiljaa rajoittaa Suomen autonomiaa.

Sopimuksen allekirjoittaminen oli merkittävä hetki monille venäläisille historiallisille hahmoille. Heidän joukossaan oli myös Hieronimus Hämeelin, tuolloinen Turun ja Porin hiippakunnan piispa. Häneen kohdistui vahva uskontopoliittinen painostus Venäjän hallintoa kohtaan, sillä Suomen ortodoksisen väestön asema oli epävarma Ruotsin vallan alaisuudessa.

Hämeelin, joka tunnetaan myös nimellä Hieronymus Hämeelin, toimi aktiivisesti Venäjän diplomaattisten piirien kanssa ja kannatti Suomen siirtymistä Venäjälle. Hän uskoi, että Venäjä takaisi Suomen ortodoksisen väestön oikeudet paremmin kuin Ruotsi.

Hämeelinilla oli myös merkittävä rooli Suomen kirkon kehityksessä 19. vuosisadalla. Hänen ansiostaan perustettiin Turun teologisen tiedekunnan ja hän edisti Suomenruotsalaisen kieliopin julkaisua. Häneltä on myös säilynyt runsaasti päiväkirja-aineistoa, jotka ovat antaneet arvokasta kuvaa Suomen oloista Venäjän vallan alkuaikana.

Helsingin sopimuksen vaikutukset Suomen tulevaisuuteen olivat moninaiset ja pitkäaikaiset:

• Suomen autonomian heikkeneminen: Vaikka Venäjä alun perin lupasi säilyttää Suomen autonomian, se alkoi pikkuhiljaa rajoittaa Suomen autonomiaa 1800-luvulla.

• Venäläisen kulttuurin leviäminen: Venäjän vallan alaisuudessa venäläinen kieli ja kulttuuri alkoivat levitä Suomeen.

• Taloudellisen kehityksen vauhti kasvoi: Venäjän kauppaverkkojen ansiosta Suomen talous alkoi kehittyä nopeammin, mutta kasvu oli epätasaista eri alueilla.

Taulukko 1: Helsingin sopimuksen keskeiset ehdot

Helsingin sopimus oli yksi merkittävimpiä tapahtumia Suomen historiassa ja sen vaikutukset tunnetaan yhä tänään. Sopimuksen allekirjoittaminen oli merkittävä käännekohta, joka muutti Suomen poliittista ja sosiaalista maisemaa.

Venäjän vallan alaisuudessa Suomi kehittyi uuteen suuntaan, mutta se johti myös moniin vaikeuksiin ja ristiriitoihin. Yksi näistä ristiriidoista oli autonomian rajoittaminen, joka herätti vastaväitteitä Suomen sisällä.

Helsingin sopimus on osoitus siitä, kuinka historia muodostuu monimutkaisten poliittisten, diplomaattisten ja sotilaallisten tekijöiden yhdistelmästä. Se on myös esimerkki siitä, kuinka yksittäisten henkilöiden, kuten Hieronimus Hämeelin, voi olla merkittävä vaikutus historiallisiin tapahtumiin.

Venäjän ja Ruotsin välinen sota oli osa laajempaa Euroopan valtaristiriitaa. Napoleonin sodat muodostivat pohjoismaalaisille maille kriittisen ajankohdan, joka johti moniin poliittisiin muutoksiin. Venäjän nousu vahvaksi vallaksi ja Ruotsin heikentyminen luovivat otolliset olosuhteet Suomen aseman muuttamiseen.

Helsingin sopimuksen allekirjoittaminen oli merkittävä käännekohta Suomen historiassa, joka muutti maan poliittista maisemaa ja johti pitkäaikaisiin muutoksiin Suomen yhteiskunnassa.